Espoo taitaa olla vielä aika maalaismainen kaupunki, vaikka asukasluku lienee kohta jo lähes 300 000 henkilöä.
Vasta parisen vuotta sitten tänne muuttaneena en vielä tiedä Espoon kaikkia hienouksia ja kultturelleja paikkoja, mutta varmaan niitä on paljonkin. Voi myös olla, että Espoo vasta hakee ns. omaa identiteettiään ja tyyliään. Jos näin on, niin nyt kannattaisi ottaa aikalisä kaiken esim. Tapiolan (tai Matinkylään tai Leppävaaraan) liian tiiviin rakentamisen suhteen, ja hakea sieltä omat monumentaaliset paikkansa, mihin jatkossa sijoitetaan esim. konserttisaleja, teattereita ja muita kaikelle kansalle avoimia tapahtumapaikkoja.
Helsingin Senaatintorin lähellä Helsingin yliopiston muurissa on reliefi/kohokuva, missä lukee: "Nämä miehet loivat Helsingin monumentaalisen keskuksen" ja kyseessä ovat tietenkin J.A.Ehrenström (28.8.1762- 15.4.1874) sekä C.J.L.Engel (3.7.1776-14.5.1840).
Wikipedian mukaan "Johan Albrecht Ehrenström - - oli suomalainen valtioneuvos ja senaattori, joka muistetaan parhaiten toiminnastaan Helsingin jälleenrakennuskomitean puheenjohtajana vuosina 1812–1825. Tuolloin hän yhdessä arkkitehti Carl Ludvig Engelin kanssa suunnitteli pääkaupungiksi kohotetulle Helsingille uuden ilmeen ja laati kaupungin ruutukaavaan perustuvan asemakaavan, joka keskustan alueella on pääosin edelleen käytössä. Ehrenström oli jo aiemmin ehtinyt luoda uran Ruotsissa kustavilaisena poliitikkona ja oli myös Suomen senaatin jäsenenä 1820–1825. - - "
Edelleen Wikipedian mukaan "Johan Carl Ludvig Engel - - oli saksalainen arkkitehti, joka työskenteli vuodesta 1816 Suomen suuriruhtinaskunnassa.[1] Hänen arkkitehtuurinsa edusti uusklassista empiretyyliä. Engel loi pääkaupungiksi korotetulle Helsingille monumentaalikeskustan ja toimi koko suomalaisen rakennustaiteen suunnannäyttäjänä 1800-luvun alkupuoliskolla.
Preussilaissyntyinen Engel työskenteli Berliinissä, Tallinnassa ja Pietarissa ennen siirtymistään Suomeen. Hän sai ensin Helsingin uudelleenrakennuskomitean arkkitehtina ja myöhemmin Intendentinkonttorin johtajana laajan vaikutusvallan ja ainutlaatuiset mahdollisuudet toteuttaa arkkitehtonisia visioitaan.
Engelin päätyö Helsingissä on Senaatintorin empiremiljöö, johon kuuluvat Helsingin tuomiokirkko, Valtioneuvoston linna, Helsingin yliopiston päärakennus ja Kansalliskirjasto. Hän suunnitteli myös runsaasti kirkkoja ja julkisia rakennuksia eri puolille Suomea sekä piirsi useiden kaupunkien, kuten Turun ja Porvoon ruutuasemakaavat. - - "
Espoo on toiminut tähän asti aivan oikein, kun on rakentanut ensin julkisen liikenteen ja etenkin merenrannassa maanalaisen metron, jotta julkinen liikenne ei sitten myöhemmin ole kaupunkisuunnittelun esteenä esim. ikuisine junaraiteineen.
Pääkaupunkiseudun hienoimpia ja arvokkaimpia paikkoja lienevät merenrannan alueet, ja nämä rannat kannattaisikin paljastaa ihmisille, etenkin jos siellä on kovastikin metsää tällä hetkellä hienoja merenrantamaisemia piilottelemassa.
Leppävaara on myös aika uusi asumalähiö, ja vaikuttaa siltä, että siitä kehittyy enemmän bisnespaikka. Tapiolassa on yliopisto, ja ehkä sen perusteella sinne voisi rakentaa enemmän arvokkaita julkisrakennuksia - tai säästää ja uudistaa ainakin osan alueen vanhoista rakennuksista - ja sen pohjalta rakentaa sinne Espoon ns. virallisen keskuksen, kaupungin virallisen olohuoneen ja paraatipaikan, jos sellaista tarvitaan. Lisäksi varmaan keskuksille olisi tärkeää, että ne ovat ainakin osittain ihmisten luontaisten kulkureittien varrella tai sinne on yleensä helppo päästä.
No ehkä nyt olisi kuitenkin tärkeintä tehdä joku suunnitelma asemakaavojen suhteen, ettei koko kaupunki ole kohta täynnä vain pelkkiä kerrostalolähiöitä. Tärkeintä olisi, että uudessa keskuksessa olisi paljon tilaa ihmisten myös olla ja viettää aika ulkona kuten esim. Senaatintorilla ovat massiiviset portaat.
Esim. Tampereella on upea keskusta, missä on esim. toimiva markkinatori kuin myös Raatihuone, istumiseen tarkoitetut portaat, teatteri ja kirkko - ja yksikin tällainen keskusta kaupungissa riittää, kun se selkeästi on sitä. Tampereella Keskustorin lähellä on myös huippusuosittu Kauppahalli.
Tälläisen kokonaisuuden suunniteluun ja toteuttamiseen tarvittaisiin varmaan ammatti-ihmisiä eli arkkitehteja ja muita suunnittelijoita tekemään sitä todeksi, mutta tässä vaiheessa keskellä Espoon rakennusbuumia ja rahoituskriisejä olisi varmaan tärkeää jättää näille hankkeille edes tilaa asemakaavoihin.
https://www.tampere.fi/tiedostot/k/tbJPjgTJb/Keskustori-selvitys_2017_06...
